Historiatietoa Ylä-Luostan kylästä
Ylä-Luosta on historiatietojen mukaan Rautavaaran vanhimpia asuttuja seutuja. Ensimmäisen asukkaan tiedetään tulleen Ylä-Luostaan 1637 ja hän oli nimeltään Tiainen. Samoin kirjoista löytyy merkintöjä, että varakas talollinen Yrjö Korhonen asui Ylä-Luostassa.1600-luvun alkupuolelta ja 1650-luvun vaiheilta löytyy myös tieto Palojärven kylän erottamisesta Ylä-Luostan kylästä sekä Hämäläntilan asutuksesta.
Kylämme koostuu suurelta osin valtion maista, joten 1800-luvulla on ollut useita valtion torppia mm. Kalmo, Kaitoinkangas, Koukkuvaara, Luostantorppa, Horsmavaara, Karhimäki, Panja ja Väärämäki. Myöhemmin torpparit ovat lunastaneet torpat ja maat itselleen.
Suurista maa-alueista johtuen kylällämme on ollut myös kaksi metsänvartijan paikkaa Hirvivaarassa ja Kumpulassa.
Ylä-Luostassa Luostanlinnalla on ollut Venäjänvallan aikana 1600-luvun loppupuolelta 1800-luvun lopulle vankilalaitos. Alkujaan se oli ns. kokeiluvankila, jossa henkilöt olivat irtolaislain perusteella tuomittuja. Mikäli henkilö ei omistanut maata, eikä hänellä myöskään ollut vakituista työtä, eikä hän ollut hakeutunut esim. kartanon omistajan suojelukseen (=työorjaksi) hänet saatettiin tuomita pakkotyöhön Luostanlinnan tapaisiin laitoksiin. Parhaimmillaan yhteisössä työskenteli 300 – 400 henkeä. Alueelle oli rakennettu kaksikerroksinen johdon rakennus, kaksi vankikasarmia. Sairaala, keittiö-leipomo, kasakkain kasarmi, navetta, paja, verstas ja kirkko sekä myös oma kalmisto. Vankilasta ja sen toiminnasta on monta mielenkiintoista tarinaa, jotka kulkevat sukupolvesta toiseen.
Lieneekö Ylä-Luostan maaperä ollut viljavampaa, hallasta vapaampaa vai muuten sopivampaa kaskiviljelyyn, köska 1600-luvun loppupuolella tiedetään mm. Nälkämäessä ja Vuokon männiköllä olleen nurmeslaisten viljelymaita ja nauriskuoppia. Kaskimailla viljeltiin naurista, ruista ja ohraa. Yhden nurmeslaisen viljelijän tiedetään olleen nimeltään Olli Vatanen.
Sota-aikana ovat pommitukset osuneet silloisen kylän keskelle. "Lapin" kauppias Jussi Partasen navetan taakse seinän viereen on pudonnut kaksi pommia, jotka onneksi olivat jääneet suutariksi. Toiselle puolen tietä oli pudotettu myös kaksi pommia, jotka olivat räjähtäneet. Lentopommituksilla oli ollut tarkoitus katkaista Nurmekseen menevän tien silta.
Rautavaaran ensimmäinen postitie lienee kulkenut kylämme kautta Kaavilta Nurmekseen. Reitin varrella ovat sijainneet kestikievarit Hankamäessä ja Palomäessä. Vanhasta "hollitiestä" löytyy vielä jäännöksiä suolta Nälkämäen lähettyviltä. Kestikievariajoista liikkuu myös monenlaisia juttuja vanhempien ihmisten kertomina.
Ylä-Luostan ja Kaitoonjärvestä on nostettu vuosisadan alussa rautamalmia.
Malmin polttopaikka "Rutnikka" löytyy vielä, tosin sammaleiden alta Kaitoonkankaankupeesta.Ylä-Luostasta on yritetty löytää myös kultaa "Venäjän vallan" aikaan. Muutaman metrin syvyiset kaivoskuilut löytyvät Härkäkallion takaa olevista kallioista. Joskin aika on tehnyt tehtävänsä ja kuiluihin on ruvennut kasvamaan sammalta ja vesoja. Kallionkolot ovat kuitenkin nykyisin ilveksille hyviä pesäpaikkoja.
1900-luvun puolenvälin seutuun on kyläläisille ja monille lähiseudun asukkaille ollut tärkeä Ylä-Luostan erämaaluonnon "Vihreä kulta" Savotat ovat talvella olleet laajat. Naapuripitäjien miehet ovat asuneet viikot seudun taloissa tai metsäkämpillä, joita on ollut useita eripuolilla kyläämme. Kämpillä ovat emännät keittäneet miehille ruokaa ja taloissa emännät ja tyttäret ovat saaneet lisätienestiä. Keväisin jäiden lähdettyä alkoivat uittosavotat.
Ylä-Luostan ihmiset ovat olleet monella tavalla edistyksellisiä ja oma-aloitteisia. Pitäjän kotitalousneuvoja on pitänyt täällä monenlaisia kursseja useissa taloissa mm. kasvinviljelyä ja ruuanlaitto-opetusta.
1950-luvulla kylällä on toiminut oma urheiluseura talkoovoimin. Seura keräsi kylän nuoret ja vanhemmat miehet yhteen eri urheilulajien pariin Mattilan mäellä olleelle urheilukentälle.
!960-luvun hiljaisemman jakson jälkeen 70-luvun alussa toimi muutaman vuoden Vesaisten kerho "Ylä-Luostan Nappis" kaupalla Aino ja Aulis Partasen kodissa. Kerhossa urheiltiin, leikittiin, askarreltiin, tehtiin retkiä ja pidettiin leirejä.
Puhelimet saatiin melkein joka kotiin 60-70-luvun taitteessa. Siihen asti viestintä hoidettiin "Lapin kaupalla" olleella puhelimella. Savon Voima veti sähköt kyläämme 70-luvun alkupuoliskolla.
Kylällämme on asunut monia persoonallisuuksia, joista kiertää toinen toistaan mielenkiintoisimpia tarinoita. Muutamia heistä mainittakoon nimeltä mm. Hirvi-Heikki. Kalamon Ierikka, Pellonpään Olli ja Lapin Jussi.
